Näyttämisen tarve

Työkaverini tokaisi alkuviikolla, kun osa viivytteli lounaalle lähtiessä:

”Mitä naiset siellä taas stressaa? Tulkaa nyt vaan. On se niin helppoa olla mies, kun ei tarvitse murehtia joka asiasta.”

Jäin miettimään.

Stressaavatko naiset turhaan ja enemmän kuin miehet? Ja ennen kaikkea: stressaanko minä turhaan ja turhista asioista?

Tiedän, ettei täydellisyyteen kannata liikaa pyrkiä. Kun muutakin tekemistä riittäisi, ei vaan voi jäädä hiomaan jokaista lausetta tai muotoilua täydellisyyteen asti. Jos asiassa ei ole virheitä ja viimeistelyllä ei ole asian lopputuloksen kannalta enää merkitystä, on mentävä eteenpäin. Tietenkin yksityiskohdat ja viimeistely ovat tärkeitä, mutta täydellisyyttä ei voi koskaan tavoittaa.

Myöskään liika yrittäminen ja jännittäminen eivät suorituksia edistä – on kyse sitten kirjoittamisesta, aikidosta, juoksemisesta, esiintymisestä, ihmisten kohtaamisesta tai ongelmanratkaisusta. Pieni stressi on hyvästä ja sen avulla tulee parhaita suorituksia, mutta kun stressiä on liikaa, menee kaikki ihan plörinäksi.

En kuitenkaan missään nimessä usko, että 

A) KAIKKI naiset olisivat perfektionisteja ja stressipesäkkeitä tai 

B) VAIN naiset olisivat sellaisia. 

Tunnen monia naisia, jotka ovat varsin huolettomia ja toisaalta tunnen sairaalloiseen täydellisyyteen pyrkiviä miehiä. Enkä muutenkaan usko monenkaan asian tai ominaisuuden olevan sukupuoleen sidottu. Mutta silti pelkään, että liian monet naiset yrittävät liikaa, pyrkivät täydellisyyteen, murehtivat ja stressaavat turhaan. Mutta miksi näin? 

Ainakin minulla on nuorena naisena töissä ja monessa muussa asiassa näyttämisen tarve. Tiedän olevani yhtä hyvä (tai ehkä vielä parempi) kuin muut (lue: miehet). Ja haluan myös näyttää sen. Niin töissä, aikidossa, kaikessa. Eli teen mielelläni vähän enemmän, paremmin ja nopeammin. Näyttääkseni.

Sen sijaan että keskittyisin olemaan mitä olen ja tekemään mitä teen, murehdin sitä, ymmärretäänkö, että olen hyvä vaikka olenkin nuori nainen.

Vaikka minua ei ole vähätelty sen vuoksi, että olen nuori nainen, silti tunnun pelkäävän että niin ajateltaisiin ja koen tarvetta varmuuden vuoksi näyttää, ettei siihen ole aihetta. Olen tiedostanut tämän asian vasta melko hiljan. Toivon olevani ainoa, joka näin tuntee, mutta taitaa löytyä liian monia nuoria naisia, jotka tietoisesti tai tiedostamatta kokevat samanlaista tarvetta näyttää, että osaavat hoitaa hommat vähintään yhtä hyvin kuin miehet.