Mitä olen tänään oppinut?

Olen taas oppinut paljon uusia asioita, joista muutaman haluan jakaa teidän kanssanne:

1. Pallo- ja joukkuepelit ovat vaarallisia.
2. Jos kuitenkin päädyt sellaista pelaamaan, älä liu’u polvillasi pitkin lattiaa (ainakaan ilman erittäin hyvää syytä).
3. Älä ainakaan liu’u, jos sinulla on sortsit jalassa.
4. Jos kuitenkin olet liukunut ja saanut polveen kohtuullisen kokoisen pintahaavan, kannattaisi se ainakin puhdistaa.
5. Jos et niin tee ja katsot vielä aamullakin, ettei kyseessä ole lainkaan paha haava (ehkä jopa toteat pahempiakin saaneesi) älä nyt hyvänen aika ainakaan laita sukkahousuja jalkaan ja suoraan haavan päälle.
6. Jos kuitenkin olet sen tehnyt ja illalla toteat, että haava on vuotanut verta/kudosnesteitä/tms ja sen vuoksi ne sukkahousut ovat liimautuneet kiinni haavaan, niin älä revi niitä sukkahousuja väkisin irti haavasta. Älä edes yritä.
7. Tajua viimeistään tässä vaiheessa soittaa äidille ja kysyä kuinka sukkahousut saa irti kuivuneesta haavasta. (Jostain syystä äiti tietää vastauksen)
8. Irrota sukkahousut (siltä osin, kuin et niitä vielä väkisin irti repinyt) äidin ohjeiden mukaan suihkuttamalla haavanpuhdistusainetta sukkahousujen läpi haavaan, anna imeytyä ja hivuta vähitellen irti.

Satakuntalaista kehumista

Suomalaiset eivät yleisestikään osaa kehua tai ottaa kehuja vastaan, mutta väitän, että satakuntalaiset (jollainen itsekin alkuperäisesti olen) ovat tässä asiassa kaikkein huonoimpia. Tai ainakin hyvin omalaatuisia ja vaikeita tulkita.

Jos kehutaan, niin yleensä se tehdään vittuillakseen (anteeksi kielenkäyttöni, mutta jos tunnette satakuntalaisia, niin tiedätte, ettei yhtä kuvaavaa sanaa vain ole olemassa).  Mutta jos vittuillaan avoimesti, niin yleensä se pitää tulkita kehuna (vittuilun kohdetta pidetään sen verran hyvänä, läheisenä tai muuten vaan huomiota ansaitsevana, että sille uskaltaa vähän vittuilla). Jos kukaan ei sano mitään, niin joko asiat ovat hyvin tai vaihtoehtoisesti kaikki on niin päin mäntyä, ettei kannata sanoa mitään.

JOS joku kaunis päivä satakuntalainen kuitenkin oikeasti sanoo jotain hyvää ja samalla tarkoittaa sitä (kyseessä voi olla tyytyväinen murahdus tai sivulauseeseen piilotettu kommentti. Paljon parempaan emme kykene), kannattaa se ottaa tosissaan.

PS. Ystäväni (raumalainen) lisäys: vittuilu on aina jossain määrin kehumista, sillä ei tyhmille ihmisille kannata vittuilla. Sehän menee ihan hukkaan.